Hamppukasvin ja lääkekannabiksen mahdollisista talousvaikutuksista Euroopassa keskusteltiin tällä viikolla Brysselissä

Euroopan parlamenttirakennuksessa järjestettiin tämän viikon tiistaina 23. päivä helmikuuta kreikkalaisen europarlamentaarikon Stelios Koulougloun toimeenpanema konferenssi, jossa keskusteltiin hampun ja lääkekannabiksen mahdollisista positiivisista vaikutuksista EU:n talouteen ja työllisyyteen. Konferenssin ensimmäinen osio keskittyi teolliseen hamppuun, ja keskustelun alustuksessa Koulouglou toi esiin kuinka kannabisteollisuus oli yksi nopeimmin kasvavista yrityssektoreista Yhdysvalloissa. Hyötyhampun teollinen viljely ei ole kuitenkaan yleistä Yhdysvalloissa, sillä sen laillinen tilanne on edelleen monin paikoin epäselvä. Teollinen hyötyhamppukasvi eroaa kannabiksesta erityisesti siinä, ettei se sisällä juurikaan psykoaktiivista tetrahydrokannabinolia eli THC:ta. Lisäksi hyötyhamppukasvi voi kasvaa jopa pari metriseksi ja tuottaa isoja siemeniä, jotka sisältävät terveydelle hyödyllisiä aminohappoja enemmän kuin melkein mikään muu luonnontuote.

dav

Ensimmäisessä puheenvuorossa EU:n maataloustukiin ja niiden analysointiin erikoistunut italialainen Fransesco Tropea toi esiin miten maanviljelijöillä ympäri Eurooppaa olisi mahdollisuus saada erilaisia tukia hyötyhampun kasvattamiseen, mutta tähän mennessä näitä ei ole haettu kuin pelkästään Ranskassa, Puolassa ja Romaniassa. Ranska, joka on Euroopan suurin teollisen hampun kasvattaja noin 11 000:lla hamppuhehtaarilla, tuottaa noin puolet EU:n hampusta ja jakaa yhteensä 1,7 miljoonaa euroa tukiaisia teollisen hampun kasvattajille. Puolet Euroopassa käytetystä teollisesta hampusta tuodaan Kiinasta, joka on maailman suurin hamppuviljelijämaa 65 000 hehtaarilla. EU alueen hampuntuotanto ei siis ole omavaraista, sillä kysyntä ylittää tällä hetkellä tuotannon. Esimerkiksi hampun siemeniä kulutettiin vuonna 2014 18 400 tonnia, josta 9 500 tonnia tuotiin Kiinasta. Arvio vuoden 2015 kulutuksesta oli jo 21 300 tonnia, ja tämä siis koskee pelkästään hampun siemeniä. Euroopan hamppuhehtaarien määrä on kuitenkin reilussa kasvussa; kun hehtaareja oli vuonna 2011 noin 8000, on niiden määrä kasvanut vuoteen 2015 mennessä noin 25 000:en hehtaariin.

Toisena puhujana oli hollantilainen Mark Reinders, Euroopan teollisen hampuntuottajienyhdistyksen varapuheenjohtaja (EIHA, European Industrial Hemp Association). Hän toi esityksessään esiin hamppukuidun eri käyttömahdollisuudet, ja kuinka hamppukasvi voi suotuisissa olosuhteissa kasvaa jopa 12 senttiä päivässä. Nopea kasvu ja luontainen immuniteetti monia kasveja vaivaavia tauteja vastaan mahdollistaa myös hampun viljelyn ilman maatalouskemikaaleja, vähentäen niin tuotantokuluja kuin ympäristörasitustakin. Hampun on todettu myös vähentävän maaperän raskasmetallien määrä.

Vuonna 2012 55 % hamppukuidusta käytettiin paperimassaksi, suurin osa jälleen Ranskassa tuotettuna. Toiseksi suurin sovellutus oli hamppukuidun käyttö rakennuseristeenä (26 %). Tehokkaan lämmöneristämisen lisäksi hampun tuotannolla on ilmastonlämpenemistä vähentävä vaikutus, toisin kuin monien muiden, usein öljypohjaisten rakennuseristeiden kohdalla. Kolmanneksi suurin sovellutus on biokomposiitiksi puristaminen (15 % tuotetusta hamppukuidusta), joita käytetään suurimmaksi osaksi autoteollisuudessa autojen sisäosien vuoraamiseen. Esimerkiksi autojätti BMW käyttää hampusta tehtyjä biokomposiitteja i3-mallin sähköautossaan. Normaalisti nuo sisäosat on vuorattu lasikuidulla, joka on hamppukuitua painavampaa, lisäten auton kokonaispainoa, ja tätä kautta polttoaine- ja energiakuluja. Kolaritilanteessa hamppukuitu on myös terävää lasikuitua turvallisempaa. Hamppupäistärettä voidaan käyttää myös kuivikemateriaalina maatalouseläimien karsinoissa, sillä se imee itseensä kosteutta pidempään kuin useimmat muut materiaalit. Reinders painottikin esityksessään teollisen hampun monipuolisia sovellutusmahdollisuuksia eri markkinoille, ja kuinka hampun kaikkia osia, niin vartta, lehtiä, siemeniä kuin kukintojakin voidaan prosessoida eri tarkoituksiin. Niin sanottu ylijäämä, jos sellaista jää, voidaan käyttää myös bioenergiaksi.

Teollisen hamppupaneelin viimeisenä puhujana oli kreikkalainen Myrsini Christou, Kreikan uusiutuvan energian tutkimuskeskuksesta (CRES, Center for Renewable Energy Sources and Saving). Hän painotti kuinka tuotantoketjun eri osat, kuten tuotanto, prosessointi, myynti ja kulutus ja näihin liittyvät investoinnit tulisi saada paremmin toimimaan keskenään Euroopan sisällä. Sektoriin liittyy vielä paljon epätietoisuutta, mikä ei houkuttele tekemään pitkäaikaisia investointeja. Hamppusektorin kasvun turvaaminen tuotiinkin esille EU:n hallintotyön tärkeimpänä tavoitteena.

IMG_20160223_164504

Suomessa esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Lahden ammattikorkeakoulu aloittivat viime syksynä yhteistyöprojektin hampun käyttämisestä kuitutuotteiden lujittamiseksi ja keventämiseksi, ja niiden vedensietokyvyn parantamiseksi. Suomalainen Finola on myös tuottanut hampun siemenistä tehtyä öljyä jo vuodesta 1995. Forssalaisella HempRefine Oy:llä on tavoitteena saada 1000 hamppuhehtaarin pinta-ala tämän vuoden aikana. Yritys on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa liikuteltavan teollisen mittaluokan kuidutuslinjan, ja tuottaa muun muassa hamppubetonia rakennusmateriaaliksi. Olisiko Suomessa toimivien maanviljelijöiden, teknillisten yliopistojen innovaatioteknologioiden kehittäjien ja esimerkiksi paperitehtaiden edustajien hyvä kokoontua laajemmin yhteisen hamppukuitupöydän ympärille ja pohtia olisiko tässä hyvä mahdollisuus taloudellisesti kannattavaan ja ympäristöystävälliseen yhteistyöhön?

Hamppukasvi on hyödyllinen materiaali monen eri teollisuusalan käyttöön. Tämän lisäksi hamppukasvista saatava cannabidiol (CBD) voi Nova-Instituutin Michael Caruksen mukaan olla tehokas ja turvallinen lääke muun muassa ahdistuksen, post-traumaattisen stressioireyhtymän, skitsofrenian, epilepsian, autismin, diabeteksen, syöpien, Alzheimerin, tulehdussairauksien ja liikalihavuuden hoidossa. CBD:tä on eniten kasvin yläosassa, joiden myynti lääkekäyttöön voi tuoda hamppuviljelijälle huomattavia lisätuloja. Lääkekannabiksen markkinapotentiaali Euroopassa kroonisten sairauksien hoidossa on Caruksen mukaan kaksi miljardia euroa. Tämän markkinapotentiaalin lisäksi inhimillisen kärsimyksen lieventämisen ja ihmisten työkyvyn ylläpidon arvo on todennäköisesti huomattavasti suurempi.


One thought on “Hamppukasvin ja lääkekannabiksen mahdollisista talousvaikutuksista Euroopassa keskusteltiin tällä viikolla Brysselissä

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s